Ohjelmat

Itsenäisyyspuolueen kuntavaaliohjelma 2017

Inhimillisyyttä ja lähidemokratiaa

Kuntien selviytyminen on kiinni valtiollisesta päätöksenteosta. Kuntien taloudelliset ongelmat ovat seurausta EU:n ohjaamasta politiikasta, jota eduskunta ja hallitus toteuttavat. Nämä ovat vetäytyneet vastuustaan peruspalvelujen rahoituksessa ja siirtäneet kunnille lisää velvoitteita.  Tehtävien lisääminen on pakottanut kunnat veroasteen nostoon ja johtanut myös kuntien velkaantumiseen.  Kunnallisvero on tasavero.  Verotusta on viety tasaverojen suuntaan ja siten siirretty verorasitusta pienituloisten suuntaan.

Parasta kuntalaisten etua ajavaa politiikkaa on EU-jäsenyyden vastustaminen ja maamme oman päätösvallan vaatiminen. Vain itsenäisen päätöksenteon avulla voimme varmistaa, että kotimaisen työn tulokset jäävät hyödyttämään Suomea ja suomalaisia sekä huolehtia kaikkia koskevista peruspalveluista.
IPU kannattaa Suomelle omaa rahaa ja itsenäisyyttä, siis eroa eurosta ja EU:sta. Oma raha, keskuspankki
ja itsenäinen lainsäädäntö mahdollistavat sen, että tulevaisuudessa julkisia menoja rahoitetaan verotulojen lisäksi keskuspankkirahoituksella.

IPU kannustaa kansalaisia oma-aloitteisuuteen kuntansa kehittämisessä. Keinottelutalouden vastapainoksi tarvitaan paikallisuuden nousua. Paikallisrahat ja vastaavat oman alueen omavaraisuutta ja elinvoimaa tukevat hankkeet ovat kannatettavia. Niiden toteutus riippuu ennen muuta yksilöiden aktivoitumisesta ja uuden yhteisöllisyyden rakentamisesta. IPU:n nettisivuilta löytyy yksi hahmotelma demokraattisesta kuntarahasta.

Maan hallituksen kaavailema sosiaali- ja terveydenhoidon palvelurakenteen uudistus uhkaa käytännössä romuttaa julkisen terveydenhuollon. Vaikuttaa selvältä, että asiakasmaksut nousevat ja kansalaisten eriarvoisuus elintärkeiden palvelujen suhteen tulee kasvamaan entisestään.
IPU vastustaa esitettyä sote-mallia. Näin laaja uudistus pitää toteuttaa kokeilujen kautta ja siten, että palvelujen laatu ja saatavuus ei heikkene entisestään.

1.      Sote – hyvää hoitoa jokaiselle maksukyvystä ja iästä riippumatta

a) Vanhusten hoito- ja palvelumaksut on pidettävä kohtuullisina. Hoitoyksiköt on pidettävä kuntien ohjauksessa hyvän hoidon varmistamiseksi ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Hoitoyksiköistä ei saa tulla yritysten – eikä kuntienkaan – lypsylehmiä. Omaishoitajien arvokkaasta työstä on maksettava riittävä korvaus. Kotihoito ja ateriapalvelu on järjestettävä ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla.

b) Vailla päämäärää ajelehtivat nuoret ovat toistaiseksi suuri käyttämätön voimavara. Nuoriso- ja perhetyö on parasta ennaltaehkäisyä, koska valtava joukko nuoria on vaarassa syrjäytyä jo syrjäytyneiden lisäksi. Voi olla jopa kansakunnan kohtalonkysymys, saadaanko nämä nuoret osallistumaan yhteiskunnan rakentamiseen. Syrjäytymistä on kyettävä ehkäisemään riittävän varhaisessa vaiheessa.

c) Perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito on saatava yhteisen hallinnon alle. Näin saadaan  hoitoketjut toimivammiksi. Sairauksien ennaltaehkäisyyn on panostettava nykyistä enemmän. Laadukas julkinen terveydenhoito on sivistyneen valtion tunnusmerkki, mutta nykyisessä sote-uudistuksessa hoitotyö on vaarassa jäädä voitontavoittelijoiden armoille.

2.      Sitovat kansanäänestykset käyttöön

Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä. Kunnanvaltuuston päätös on alistettava kunnalliseen kansanäänestykseen, kun merkittävä osa kuntalaisista sitä vaatii. Äänestyksen tuloksen on oltava sitova. Kuntaliitoksia on tehtävä vain osallisten kuntien kansanäänestysten hyväksyminä. Kuntajohtajien ja pormestarien valinta on tehtävä kunnallisten kansanäänestysten perusteella.

3.      Maksuton koulutus turvaa tulevaisuutemme

Varhaiskasvatusta ja koulutusta on ajateltava lapsen ja nuoren näkökulmasta. Tämä tarkoittaa riittävän pieniä ryhmiä, ammattitaitoisia opettajia, riittävää koulunkäynnin tukea ja riittävän kattavaa kouluverkkoa, jotta koulumatkat voidaan pitää kohtuullisina ja turvallisina. Laadukas perusopetus antaa hyvät valmiudet toisen asteen opintoihin. Lukio- ja ammatillinen koulutus on myös järjestettävä kaikkien saatavilla olevaksi.

4.      Muu sivistystyö, kulttuuri ja liikunta ovat kuntalaisen henkireikä

Moni löytää vastapainoa nykyajan kiireiseen elämänrytmiin erilaisista harrastuksista. Kansalaisopistot, kirjastot, musiikkiopistot ja urheiluseurat tarjoavat monipuolisia vaihtoehtoja vapaa-aikaan. Ne myös lisäävät kuntalaisten hyvinvointia, usein varsin pienelläkin panostuksella. Kirjastoista on kehittymässä monipuolisia palvelukeskuksia. Suuntaus on hyvä, mutta vaatii riittävästi rahoitusta, jotta aukioloajat voidaan pitää riittävinä. Myös kirjastojen aineistomäärärahat on pidettävä tarpeeksi suurina, jotta perustehtävä voidaan toteuttaa laadukkaasti.

EU-Suomessa harrastamisesta on tullut bisnesvetoista ja yhä kalliimpaa.  Se asettaa kansalaiset ja varsinkin lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan. Kuntien on huolehdittava siitä, että harrastusmahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla, eivätkä vain harvojen etuoikeus.

5.      Asuminen on perusoikeus

Vuokra-asumisestakin on tehty yksityistettyä liiketoimintaa. Varsinkin kasvukeskuksissa vuokrat olisivat karanneet vuokralaisten maksukyvyn ulottumattomiin ilman mittavaa asumistukijärjestelmää. Asumistuki on mahdollistanut vuokratuottojen merkittävän kasvun – asuntojen markkina-arvon nousulla höystettynä – samaan aikaan kun muu talous on ollut taantumassa.  Kyseessä on parin miljardin euron vuotuinen tulonsiirto sijoittajien taskuun.  Kuntien olisikin järkevämpää kaavoittaa tontteja ja tuottaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja itse.

Asuntojen tuottajien ja pankkien ehdoilla toteutettavasta asunto- ja tonttipolitiikasta on siirryttävä asunnontarvitsijoiden, siis maksajien, ehdoilla tapahtuvaan asuntojen rakentamiseen. Asuntopolitiikka on muutettava sellaiseksi, ettei se automaattisesti johda rakenteelliseen korruptioon, eikä kohoaviin tonttien taikka asuntojen hintoihin.  Asumista rasittavat verot ja maksut, kuten kiinteistövero, jätemaksut, vesimaksut jne. ovat tasaveron luonteisia ja siksi niillä ei pidä paikata kuntataloutta, vaan niiden perustana on oltava todelliset kustannukset.

6.      Lähiruokaa ja uusiutuvaa energiaa

EU natisee liitoksissaan ja Suomi on tuonnin armoilla niin ravinnon kuin energian suhteen. Tilanne on kestämätön etenkin mahdollisessa kriisitilanteessa. Kuntien on mahdollisuuksien mukaan panostettava lähiruokaan ja uusiutuvan energian tuottamiseen. Ne takaavat selviytymisemme myös vaikeina aikoina.

7.      Kiinteistöt ja kunnallistekniikka on pidettävä kunnossa

Kunnan on pidettävä huolta omistamistaan kiinteistöistä. Huonokuntoiset rakennukset on korjattava, eikä niitä tule käyttää, jos ne muodostavat terveysriskin. Homerakennusten kohdalla on tehtävä pikaisesti päätöksiä joko rakennusten korjaamisesta tai purkamisesta. Kunnan omaisuus, kuten kiinteistöt, kadut, vesi- ja viemärirakenteet on pidettävä hyvässä kunnossa ja jatkossakin kunnan omaisuutena. Julkisten rakennusten ja taajamakeskusten tulee olla esteettömiä.

8.      Maahanmuuton syyt on tunnustettava

Nykyisen pakolaisuuden syyt ovat ennen muuta Lännen politiikassa, joka on hajottanut valtioita Keski- Aasiassa ja Lähi-idässä. EU on ollut pakolaisaallon synnyttämisessä suuri ja Suomi pieni tekijä. Nyt kun pakolaisia on täällä entistä enemmän, emme voita mitään syyttelemällä heitä. Voimme tehdä parhaamme, jotta he sopeutuisivat mahdollisimman hyvin vieraaseen yhteiskuntaan tai jotta he pystyisivät olojen rauhoituttua palaamaan kotiseudulleen.

On vältettävä vastakkainasettelua pakolaisten ja kantaväestön välillä, mikä tarkoittaa kaikkien tasavertaista kohtelua. Turvapaikanhakijoiden tarpeista on tietysti huolehdittava, mutta on tärkeää huolehtia myös paikallisen väestön terveyspalveluista, koulutuksesta ja asumisesta. Jos näiden ja turvapaikanhakijoiden palvelujen välillä ei ole tasapainoa, luodaan pohjaa muukalaisvastaisuuden nousulle.

9.      Joukkoliikennettä on kehitettävä

Joukkoliikenteen kehittämisen tulee olla yksi kuntien painopistealueista sekä kuntalaisten palvelutarpeiden takia että ympäristösyistä. Sähköinen joukkoliikenne parantaa kaupunkikeskusten ilmanlaatua. Bussiliikenne on noidankehässä. Lippujen hinnat ovat varsin korkeita, mistä seuraa, että linjoja ei käytetä, mikä johtaa niiden lakkauttamiseen. Monia tärkeitä ja tarpeellisia bussireittejä on lakkautettu. Suuntaus on täysin väärä. Julkisen liikenteen pitäisi olla aina käyttäjälle edullisempaa kuin oman ajoneuvon käyttäminen.

10.     Elinkeinotoiminta antaa kunnalle elinvoimaa

Kunnan tulee luoda suotuisat olosuhteet elinkeinotoiminnalle. Näin saadaan myönteisiä vaikutuksia kunnan työllisyyteen ja verokertymään. Kunnallisten verojen nostoa tulee pyrkiä välttämään, koska ne ovat luonteeltaan tasaveroja ja vaikuttavat kipeimmin pienituloisiin. Yrityksiä on kohdeltava tasapuolisesti esimerkiksi kunnan tekemissä hankinnoissa.  Nyt kun julkisia, kunnallisiakin palveluja vaaditaan yksityistettäviksi, on tärkeää, että hankintojen kilpailutus tapahtuu reilusti – ei pelkkään hintaan tuijottaen.  Kriteereissä on huomioitava vaikutukset alueen työllisyyteen, verotukseen, ympäristöön, osaamiseen ja koulutukseen, huoltovarmuuteen, paikallisuuteen jne. Toisin sanoen on katsottava, miten toimija kantaa vastuunsa toimintaympäristöstään ja mitä näiden laskelmien jälkeen jää viivan alle.

Riittävät liikenneyhteydet ja hyväkuntoinen tieverkosto ovat yrityksille elintärkeitä. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen on tärkeä tekijä maaseudun autioitumisen pysäyttämisessä.  Hallituksen kaavailema tieverkoston yhtiöittäminen ja tiemaksut eivät palvele kansalaisten etua.  Toteutuessaan ne johtaisivat siihen, että tieinvestoinnit suunnattaisiin tuottoisimmille, vilkkaimmin liikennöidyille reiteille, ja maaseututiet jäisivät entistä enemmän retuperälle.

11.     Kaupunginosa- tai kylätoiminnan tukeminen on kunnan etu

Kunnat ja kaupungit jakautuvat pienempiin osiin, kyliin tai kaupunginosiin. Näillä voi olla monenlaista yhdistys- tai muuta toimintaa, jota kunnan varoin on mahdollista tukea. Tällainen toiminta lisää yhteenkuuluvuutta ja antaa kanavia omaan elinympäristöön vaikuttamiselle. Toisin sanoen se lisää kuntalaisten tyytyväisyyttä ja on siten lopulta myös kunnan etu.

12.     Luottamushenkilöitä kahlitseva puolue- ja ryhmäkuri on tuomittavaa

Vaaleilla valituilla luottamushenkilöillä on oikeus ja myös velvollisuus toimia oman järkensä ja tuntonsa mukaan.

 

Periaate- ja yleisohjelma

Itsenäisyyspuolue perustaa toimintansa vapauden, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden, kansanvaltaisuuden sekä kristillisen yhteisvastuun arvoille ja aatteille. Itsenäisyyspuolueen keskeisiä pyrkimyksiä ja tavoitteita ovat:

  1. Suomen perustuslain säädösten, joiden mukaan Suomi on täysivaltainen eli itsenäinen tasavalta, jossa korkein valta, valtiovalta, kuuluu kansalle, samoin kuin maamme kansainvälisen toimintavapauden toteuttaminen käytännössä sekä kansojen yhdenvertaisuuteen perustuvan laajan kansainvälisen vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan kehittäminen.
  2. Kansalaisten oikeuksien, vapauden ja tasa-arvon puolustaminen ja vahvistaminen.
  3. Nykyisen kansasta etääntyneen puoluevallan etuoikeutetun aseman poistaminen, kansanvallan lujittaminen ja kansalaisyhteiskunnan toteuttaminen.
  4. Työttömyyden poistaminen, täystyöllisyyden edellytysten ja jokaisen työntekijän oikeuksien turvaaminen, naisten ja miesten samapalkkaisuuden sekä kansalaisten perustulojärjestelmän toteuttaminen, kansan kokonaisedun asettaminen yksityisen taloudellisen vallan käytön edelle ja hallitsemattomien pääomavirtojen palauttaminen yhteiskunnan valvontaan.
  5. Suomessa toteutetun pohjoismaisen hyvinvointivaltion, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kehittäminen.
  6. Sellaisen sosiaaliseen markkinatalouteen perustuvan yhteiskunnan kehittäminen, jota valvotaan kansanvaltaisesti ja joka kannustaa erityisesti pientä ja keskisuurta yritystoimintaa.
  7. Maamme eri alueiden, elinkeinojen ja väestöryhmien aseman tasapuolinen kehittäminen, elävän maaseudun säilyttäminen sekä Suomen olosuhteisiin soveltuvan maa- ja metsätalouden ja elintarvikeomavaraisuuden turvaaminen.
  8. Byrokratian, monopolien ja kartellien purkaminen, keskitetyn päätösvallan hajauttaminen ja tulonjaon oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen.
  9. Luonnoin ja ympäristön säilyttäminen elinvoimaisena, puhtaana ja viihtyisänä.
  10. Korruption sekä talous- ja muun rikollisuuden vastustaminen ja yhteiskuntarauhan turvaaminen.
  11. Perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen, opiskelumahdollisuuksien sekä suomalaisen kulttuurin vapaan ja monipuolisen kehityksen turvaaminen.
  12. Puolueettoman ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä vahvaan maanpuolustustahtoon, riittävään puolustuskykyyn ja omavaraisuuteen perustuvan itsenäisen puolustuspolitiikan toteuttaminen.

 

______________________________________________________________________

1 § NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Itsenäisyyspuolue ry, Självständighetspartiet rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

 

2 § TARKOITUS JA TOIMINTA

Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Suomen perustuslain säädösten, joiden mukaan Suomi on täysivaltainen eli itsenäinen tasavalta, jossa korkein valta, valtiovalta kuuluu kansalle, samoin kuin maamme kansainvälisen toimintavapauden toteuttamiseen käytännössä, valtiollisiin ja kunnallisiin asioihin vaikuttaminen sekä kansalaisvallan kehittäminen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys rekisteröityy puolueeksi ja osallistuu valtiollisiin ja muihin yhteiskunnallisiin vaaleihin, järjestää kokous- ,koulutus-, esitelmä- ja puhetilaisuuksia, harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa sekä toimii muutoinkin yhteiskunnallisen valistuksen levittämiseksi. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä puolueeksi.

Toimintansa tukemiseksi puolue voi kantaa liittymis- ja jäsenmaksuja, järjestää asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja keräyksiä, vastaanottaa lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja, omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta sekä harjoittaa kioskikauppaa ja kahvilaliikettä.

 

3 § JÄSENET

Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä sen tarkoitusperät hyväksyvä yksityinen henkilö tai  oikeuskelpoinen yhdistys. Oikeuskelpoinen yhdistys voi olla kannatusjäsenenä, mikäli se haluaa tukea puolueen toimintaa.

Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta puolueen hallitus.

Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Hallituksella on oikeus erottaa yhdistyksestä jäsen, joka toimii vastoin yhdistyksen sääntöjä ja periaatteita tai huomattavasti vaikeuttaa yhdistyksen toimintaa.

Hallitus voi katsoa jäsenen uuden kalenterivuoden alettua eronneeksi, mikäli hän ei ole suorittanut jäsenmaksuaan edelliseltä kalenterivuodelta seuraavaan vuosikokoukseen mennessä.

Puolueen jäsenet voivat muodostaa rekisteröityjä piiri- ja alueyhdistyksiä, jotka voivat liittyä puolueen varsinaisiksi jäseniksi.

Kyseiset yhdistykset vastaavat puolueen kunnallis- ja eduskuntavaalien käytännön järjestelyistä puolueen antaman valtuutuksen nojalla.

 

4 § LIITTYMIS- JA JÄSENMAKSU

Jäseniltä perittävän liittymis- ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.

Vuosikokous voi päättää, että kannatusjäsenen jäsenmaksu on suurempi kuin varsinaisen jäsenen.

 

5 § HALLITUS

Puolueen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat 6.§:n mukaisen neuvoa-antavan jäsenäänestyksen pohjalta tai ilman sitä vuosikokouksessa valittu puheenjohtaja sekä 7-17 muuta varsinaista jäsentä. Kaikilla hallituksen jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet.

Hallituksen jäsenten toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Puheenjohtajan toimikausi kestää kaksi (2) vuotta

Hallitus valitsee keskuudestaan kolme varapuheenjohtajaa ja ottaa muut tarvittavat toimihenkilöt sekä valitsee tarvittavat toimielimet.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun tämä katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

Hallituksen ja sen nimeämän toimielimen kokous voidaan pitää puhelin- tai internet-yhteyden välityksellä.

 

6 § PUHEENJOHTAJAN VALINTAA KOSKEVA NEUVOA-ANTAVA JÄSENÄÄNESTYS

Puolueen hallituksen puheenjohtajan valinnasta järjestetään neuvoa-antava jäsenäänestys.

Äänestyksen toimeenpanosta huolehtii hallituksen asettama kolmesta hallituksen varsinaisesta jäsenestä ja kolmesta varajäsenestä koostuva vaalitoimikunta.

Vaalitoimikunnan jäseniksi ja varajäseniksi ei voida valita puheenjohtajan vaaliin asetettuja ehdokkaita. Vaalitoimikunta valitsee toiminta-ajakseen keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin.

Äänioikeutettuja puheenjohtajan valintaa koskevassa neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä ovat 15 vuotta täyttäneet puolueen varsinaiset henkilöjäsenet ja varsinaisina jäseninä olevat jäsenyhdistykset, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa vaalivuodelta viimeistään 90 vuorokautta ennen vuosikokousta.

 

Puheenjohtajan vaalia koskevaan neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen voi ehdokkaan, jonka tulee olla 18 vuotta täyttänyt, jäsenmaksunsa vaalivuodelta suorittanut varsinainen jäsen, asettaa 50 jäsenmaksunsa vaalivuodelta suorittanutta varsinaista jäsentä.

Ehdokkaan asettaminen tapahtuu hallitukselle viimeistään 80 vuorokautta ennen vuosikokousta saapuneella ehdokkaan asettajien allekirjoittamalla kirjeellä. Varsinainen jäsen voi ehdottaa puheenjohtajaksi vain yhtä henkilöä.

Vaalitoimikunnan tulee lähettää äänestyslippu ja ilmoitus asetetuista ehdokkaista varsinaisille jäsenille viimeistään 60 vuorokautta ennen vuosikokousta postitse lähetetyillä kirjeillä.

Varsinaisten jäsenten on lähetettävä äänestyslippunsa vaalitoimikunnalle suljetussa kirjeessä, jonka tulee olla perillä viimeistään 30 vuorokautta ennen vuosikokousta olevana päivänä klo 16.00.

Neuvoa-antavan jäsenäänestyksen suosittelema puheenjohtaja on henkilö, joka on saanut vaalissa vähintään 50 prosenttia annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut puolta annetuista äänistä, suoritetaan uusi postitse tapahtuva jäsenäänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken.

Äänestyslippujen lähettämisen, joka tulee tapahtua viimeistään 20 vuorokautta ennen vuosikokousta, ja vaalitoimikunnan ilmoittaman, palautettujen äänestyslippujen viimeisen perilletuloajankohdan välinen aika on 16 vuorokautta.

Mikäli puheenjohtajan valintaa koskevaan neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen on asetettu vain yksi henkilö, tämän katsotaan olevan varsinaisten jäsenten enemmistön kannattama henkilö hallituksen puheenjohtajaksi, jota kutsutaan myös puolueen puheenjohtajaksi. Tässä tapauksessa tai mikäli edellä mainittuun määräaikaan mennessä ei ole asetettu yhtään puheenjohtajaehdokasta jäsenäänestystä ei järjestetä.

Varsinaisille jäsenille lähetettyjen äänestyslippukuorten postimaksun suorittaa puolue. Palautuskuorten hankinnasta ja niiden postimaksuista vastaavat jäsenäänestykseen osallistujat.

 

7 § NEUVOTTELUKUNTA

Puolueen hallituksen tukena voi toimia puolueen vuosikokouksen puolueen varsinaisten jäsenten ja kannatusjäsenten piiristä hallituksen toimikaudeksi asettama neuvottelukunta, johon hallituksen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten lisäksi kuuluu 20-50 jäsentä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajina hallituksen varapuheenjohtajat.

Neuvottelukunnan kokouksen kutsuu koolle puolueen hallitus.

 

8 § PUOLUEEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Puolueen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, kaksi yhdessä, tai joku heistä yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa.

 

9.§ TOIMINNANTARKASTAJA TAI TILINTARKASTAJA

Puolueella on vuosikokouksen valitsema toiminnantarkastaja ja hänellä varahenkilö tai tilintarkastaja ja hänellä varatilintarkastaja, Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia.

 

 

10 § TILIKAUSI JA TOIMINNANTARKASTUS TAI TILINTARKASTUS

Puolueen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle tai tilintarkastajalle viimeistään neljä viikkoa ennen vuosikokousta.

Toiminnantarkastajan tai tilintarkastajan on annettava kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

 

11 § YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN

Puolueen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Vuosikokous ja ylimääräinen kokous kutsutaan koolle viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta jäsenille toimitettavilla kirjallisilla kutsuilla tai julkaisemalla kutsu vähintään yhdessä yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.

 

12 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Puolueen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä elokuun loppuun mennessä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun puolueen vuosikokous tai ylimääräinen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenes osa (1/10) puolueen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä 30 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

 

Puolueen kokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla yksi ääni. Puolueen päätökseksi tulee:

1. se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä;

2. äänten mennessä tasan se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa;

3. sääntöjen muuttamista ja puolueen purkamista tai kiinteän omaisuuden luovuttamista koskevassa asiassa se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

 

13 § VUOSIKOKOUS

Puolueen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus;

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa;

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys;

5. esitetään tilinpäätös, hallituksen vuosikertomus ja tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan lausunto;

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä;

7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus;

8. päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä;

9. vahvistetaan 6. pykälän mukaisen puheenjohtajan valintaa koskevan neuvoa-antavan jäsenäänestyksen tulos ja valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi. Valitaan hallituksen muut varsinaiset jäsenet sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet;

10. valitaan neuvottelukunta;

11. valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja tai tilintarkastaja ja  varatilintarkastaja;

12. päätetään hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten, sihteerin, taloudenhoitajan ja muiden toimihenkilöiden sekä toiminnan tarkastajan tai tilintarkastajan palkkioista ja matkakorvauksista;

13. käsitellään hallituksen vuosikokoukselle tekemät esitykset sekä muut kokouskutsussa mainitut asiat, joista on tehty kirjallinen esitys hallitukselle viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta.

 

14 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja puolueen purkamisesta on tehtävä puolueen vuosikokouksessa tai ylimääräisessä kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä  annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai puolueen purkamisesta.

Puolueen purkautuessa käytetään puolueen varat puolueen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Puolueen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.